Huh, niimpä sitä on taas kaksi viikkoa vierähtänyt. En nytkään ehdi kauheasti jaarittelemaan, mutta ehdin pikakelauksella selostaa kaksi viimeistä viikkoa.
Kisat Rautalammilla meni superisti, Pete oli aivan tajuton. Niimpä kisakausi korkattiin tosi hyvällä nollaradalla, johon olen supertyytyväinen. Meidän ruusuke tosin jäi Rautalammille, kun en ikinä saanut sitä hyppysiini...
Viimeinen työssäoppimisviikko hujahti pikaisesti, eikä siinä ehtinyt edes heppaa sanoa. Koin muutaman ahaa elämyksen tunneilla omasta sähellyksestä hevosen selästä, sekä Peten jättämisestä rauhaan ja tekemään omat mokat ja saatiinpahan tosi hyviä hyppyjä ja pätkiä. Joten nyt operaatio Maiju lopettaa säätämisen on edessä...
Kotiin paluu sujui hyvin, ei ollut mitään ongelmia. Mutta tämä koko viikko on taas mennyt normaaliin tapaan liikenteessä, käyn vain nukkumassa kotona. Pete liikkui koko viikon rennosti, pidettiin vähän tälläinen sluibailu viikko, kun kolme viikkoa liikkui kuitenkin suht rankassakin treenissä välillä. Eilen tajusin, että pitäisi vissiin ruveta suunnittelemaan vähän kisa-aikatauluja ja treenejäkin ajatellen kisoja. Niimpä tänään poistuttiin pellolle treenaamaan peppulihaksia. Nyt olisi tarkoitus hakea lisää voimaa takapäähän: paljon hangessa, paljon mäkiä ja jumppasarjoja esteillä. Kun saadaan takapäähän lisää voimaa, saadaan laukkaa taas paremmaksi! Tän päivän hankitreenin jälkeen huomasi kyllä taas tehneensä jotain. Hevonen oli ihan hikinen ja väsähtänyt, minä olin ihan hikinen ja jalat tykkäs hyvää ja kaiken lisäksi meidän vatsapanssarista hajosi pikalukon vastinkappale... Onneksi siinä on vielä se solkisysteemi, joten ei ole paniikkia ostamaan uutta... Vaikka minut tuntien siihen ei mene kauaa...
Ilmoittelen itsestäni ja Petestä, kunhan eksyn taas avaamaan konetta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti