Vihdoin edessä oli estetreeniä, mutta hyppäämään pääseminen edellytti pientä traikkuseikkailua. Mehän ei olla ennen oltu liikenteessä ilman isää ja nyt ei edes saatu ketään matkaan mukaan. En ajatellut sen olevan ongelma, että oltiin kahestaan, mutta vähän liikkuminen traikulla ilman isää vähän jännitti. Isä on aina ollut sellanen tuki ja turva matkassa mukana! Onneksi kyseessä ei ollut pidempi matka. Pete osoitti taas viisautensa, kun käveli nätisti traikkuun, niin että en itse kävellyt mukana vaan jäin laittamaan takapuomia ja lastaussiltaa kiinni. Hieno heppa.
Matkasimme siis Peten vanhalle tallille hyppäämään, kun meidän tallilla ei kenttää ole. Kävin menomatkalla heittämässä meidän esteet kentälle, niin päästiin suoraan hyppäämään. Odotin pienehköä aikapommia ja villiä sähellystä, kun kuitenkin pieni hyppytauko tässä tuli. Ja mitä vielä, herra käyttäytyi oikein mainiosti ja laukka pyöri tosi hyvin. Pete alkoi kuumenemaan vasta, kun okseri nousi yli metriseksi. Okseri oli siis korkeimmillaan 105cm ja innarin pystyt n.70cm. Jäi tosi hyvä fiilis, kun hypyt onnistuivat ja Pete oli todella kiva ratsastaa. Huomasin, että okserikammo alkaa olla selätetty, varsinkin tän päivän treenin jälkeen! Jee! Huomaatte myös kuvista, että ollaan siirrytty hyppäämään kolmipalalla. Gägi alkoi tuntumaan vähän turhan vahvalta ja sai Peten valumaan välillä etupainoiseksi, tämän takia päätin kokeilla voidaanko hypätä jo nivelellä, mikä oli vahvammassa kuolaimessa tavoite. Ja jep, hypätään nyt kolmipalalla. Vaikka välillä joutuu tekemään isompia pidätteitä (Peten kuumetessa) on Pete kuitenkin kevyempi kolmipalalla!
Loppuverkkojen jälkeen heppa taas nätisti koppiin ja kotiin. Jouduin jopa peruuttamaan, muttei ollut mikään ongelma, kun teki sen rauhallisesti. Kotona suihkun kautta omaan karsinaan iltaheinille. On mulla vaan hieno heppa!
