22. Kisakauden avaus

Elikkä tänään sitten avattiin Peten kanssa kisakausi Husön seurakisoilla. Tavoitteena oli lähteä hakemaan tasaisia ja puhtaita suorituksia, suurempia en odottanut. Luokkina oli maahankaivetut 50cm ja sitten jo vähän isompi 70cm. Luokkavalinnat sen takia, että saadaan kivoja kisasuorituksia ennen kevään isompia kisoja ja myös sen takia, ettei kunnon hyppyrutiinia ole talvella saatu.

Aamu sujui kerrankin ongelmitta, aikataulut oli hyvät, ei tullu kiire, muttei ollut liikaa luppoaikaakaan. Husössä ehdittiin kävellä hyvät alkukäynnit ennen ekaa verkkaa. Verkka meni ihan ok, vähän Iso-P kuumeni esteistä, mutta oli ihan ok hanskassa. Rata alkoi ihan hyvin, vaikka en antanutkaan laukata kunnolla ja sen takia rikkoi paljon raville. Esteet ei kuitenkaa ollu esteitä Petelle, niin sai keskittyä kaikkkeen muuhun. Uusinnassa laukka pyöri paljon paremmin, kun ratsastin aikaa ja oltiin molemmat ihan fiiliksissä. Puhdas, ihan hyvä rata.

Palkintojen jakoon meidät kutsuttiin neljäntenä ja saatiin hieno punainen ruusuke, minkä Pete päätti rikkoa ennen toista verkkaa. Kunniakierroksella laukattiin pienen shettiksen perässä, mutta mentiin silti kovaa ja siitäkös Pete kuumeni. Hallintalaitteisto vähän hävisi ja meinasi sinne joku vahingossa jäädä allekin, anteeksi siitä suuresti.


Pete ja ruusuke

Toiseen verkkaan sitten nollasin tilanteen ja sinne lähdettiinkin sitten vähän vauhdilla. Pete ei millään meinannut ravata, saati laukata rauhallisesti, joten päätin tehdä nopean verkan. Verkkapystylle tuli kuitenkin hyviä hyppyjä ja laukka oli todella hyvää ennen sitä. Okseri onkin sitten toinen juttu... Esteen alla oli Husön ratsastuskeskus -fillerit, jotka oli jotenkin todella pelottavat. Ensin Pete stoppasi, sitten huusin sen yli ja kolmannella stoppasi taas. Sitten esteestä otettiin takapuomi pois, tultiin se paikaltaan ja sitten vielä kerran yli okserina. Lievästi sanottuna turhautti Herran touhut, kun olin fillerit sille kuitenkin jo näyttänyt, eikä silloin olisi voinut vähempää kiinnostaa. No päätin sitten mennä yksin kävelemään hetkeksi ennen suorituksta odotusalueelle, jossa otin vähän ravia ja käyntiä niin, että sain Peten avuille ja rauhalliseksi.

Startattiin luokan ekana, mikä oli hyvä, niin päästiin äkkiä kotiin. Radalle kävellessäni päätin, että muulla ei ole väliä, kunhan siitä verkkaokserista mennään yli. Este oli radan aikana kahdesti, kerran perusradalla ja kerran uusinnassa. Rata alkoi ihan hyvin. Neloselle tultiin ihmeellisesti mutkittelemalla. Olin ihan varma että tää jäi nyt tähän. Pete kuitenkin oli sen verran tohkeissaan, että meni kuitenkin yli ja sitten tulikin kiire suoristaa sarjalle, joten siihenkin tultiin mutkalla ja senkin Pete pelasti. No sitten vaan taas huusin herralle, että yli mennään, mutta tyyppi ei oikeesti edes kattonut pelottaavaa kutosestettä, joka oli verkkaokseri. Perusradan vikalle taas mutkiteltiin, mutta yli kuitenkin. Sitten jotenkin keskittyminen herpaantui ja Pete teki kesäisen temppunsa, että valuu ohi esteestä. Eli kieltäytyminen uusinnan tokalle. No keräsin itteni ja kuumuneen Peten sitten takas hallintaan ja loppurata todella hyvä, myös se pelottava okseri. Tuloksena neljä virhepistettä, kuuma hevonen ja tyytyväinen ratsastaja.

Vaikka 70 rata oli melkosta mutkittelemista, itse hypyt oli ihan hyviä ja laukka pyöri (silloin, kun laukkasi) yllättävän hyvin. Hevonen oli radan aikana hanskassa, vaikka verkka antoi muuta ymmärtää ja kävikin vähän kuumana. Heppa koppiin ja lyhyt ajomatka kotiin.

Video radoista (70 uusinnan loppu puuttuu, kun kameran muistikortti on jotenkin älypieni. Samoin laatu on aivan kamalaa, mutta ehkä erotatte kiitävän hevosen):

Evästettyäni lähdinkin sitten kaverin "pakottamana" maastoon Pyryn kanssa. Ravailtiin todella paljon ja laukattiinkin pari pätkää. Pyry oli ihan innoissaan ja kuumeni pikkasen. Pysy kuitenkin haskassa ja päästiin hikisenä kotiin.

Ensi viikko meneekin taas arjessa ja ylppäreihin lukiessa :)