43. Kisaraportti: yö ja päivä

Tänään valuin vasta puolen päivän aikaan tallille ja päivä alkoi Pete pesemisellä. Pete oli vähän hösa, mutta sain sen pestyä ja sitten se saikin kuivatella auringossa, kun pakkasin kamat ja siivosin karsinan (oliko edes outoa siivota vaan yksi karsina...) Päästiin sitten matkaan ja ajettiin Nurmijärvelle Uotilan Ratsastajien estekilpailuihin. Tavoitteena oli päästä kaikista oksereista hyvillä mielin ylin.

Pahoittelen, että videot ovat muokkaamattomia, mulla oli vähän erimielisyyksiä muokkausohjelman kanssa toimimisesta...

60-70cm

Verkka meni ihan ok, vaikka välillä olikin ahdasta. Pete kuitenkin oli melko rauhallinen verrattuna normaaliin kisaverkkaamme. Herra kuumeni vasta vikan verkkahypyn aikana ja sitten kontrolli hävisikin. Radalle lähdettiin kuumissa tunnelmissa, eikä radasta tullut oikein mitään. Laukka oli pääosin ristilaukkaa tai räpellystä, rikkoja ravillekin tuli useampi. Pete myös ajoittain valui etupainoiseksi. Itse hypyt oli ihan ok.

Uusinnan tokalle lähti vetämään hirveästi, eikä pidätteet mennyt edes alkuradan verran läpi. Koivet ei siis enää nousseet ja puomi tuli alas. Sen jälkeen hävisin itse kartalta. Olin kyllä menossa ihan oikeeseen suuntaan, mutta ajatuskatkon takia käänsin ympyrälle. Päästiin kyllä sitten jatkamaan ja loppurata ihan ok. Tuloksena siis 8 virhepistettä. Pakko kyllä myöntää, etten yhtään ehtinyt oksereita jännittämään.

80cm

Rataa rakennettaessa kävin vähän painia itseni kanssa, että lähetäänkö radalle vai ei. Päädyin kuitenkin siihen, että hypätään ainakin pari ekaa ja katotaan sitten uudestaan. Verkassa en hypännyt kuin pystyn pari kertaa. Pete oli kuitenkin paremman tuntuinen ja otin paljon kontrolliharjoituksia, jotta saisin pidätteet myös radalla läpi.

Rata alkoi mielenkiintoisesti, kun Pete yritti lähteä pitkällä sivulla viemään. Onneksi ennen lähtölinjaa, joten tein voltin ja sen jälkeen ei ollut koko radan aikana mitään ongelmia saada pidätteitä läpi. Hyvä niin. Rikkoja edelleen raville tuli pari, mutta ne oli enemmän tasapainollisista, kuin sähellyksellisistä, syistä. Pari ristilaukkaakin tuli, mutta niitä tulee kotonakin vielä ajoittain. Kutoselle tuli molemmille pieni ajatusvirhe ja otettiin useampikin puomi mukaan (näkyy huonosti videolla, mutta okseri oli kyseessä). Selvittiin kuitenkin rata loppuun ja olin oikein tyytyväinen Peteen, vaikkei uusintaan päästykkään, eikä tullut puhdasta.

Tavoite siis saavuttettiin, vaikkei kaikkein kauneimmilla radoilla. Keskittymisen kohdistaminen muihin kuin oksereihin sai mut unohtamaan jännityksen ja niimpä uskon, että okserikammo on nyt selätetty, ainakin suurimmaksi osaksi. Joten tästä jatketaan kohti isompia ja pelottavampia oksereita!

Ensi viikon lauantaina on vuorossa tallikisat kotitallilla. Mulla menee suurin osa ajasta hoitaessa tuomarin ja ratamestarin hommia, mutta hypätään kuitenkin Peten kanssa rata muiden jälkeen, korkeudesta en vielä tiedä. Kahden viikon päästä on taas edessä ulkopuoliset kisat, joissa sitten lähdetään taas tavoittelemaan puhtaita ratoja.